Monet varmaan ajattelevat, että mitä sitten, kyllä lähes joka asiassa maailman kärkeen rankatussa maassa kaikki on kunnossa.
Tiedättekö, ei ole! Kun poliisin tutkittavaksi tulee vuosittain satoja pahoinpitelyepäilyjä, seksuaalisia hyväksikäyttötapauksia ja jopa raiskauksia sekä joitakin henkirikoksia, ei kaikki voi olla kunnossa.
Tai kun pimeän netin puolella, ympäri suomenniemen, katsellaan lapsipornoa ja levitetään sitä maailmanlaajuisesti sekä vaihdetaan mielipiteitä, haluja ja oikeita kokemuksia siitä, mitä kaikkea tuskaa tuottavaa halutaan tehdä ja ollaan lapsille tehty, niin ei kaikkien lasten oikeudet tässäkään maassa toteudu.
Lainsäätäjä on määritellyt teoista rangaistukset, mutta oikeusistuimet soveltavat rikoslakia lähes poikkeuksetta asteikkojen alapäästä, kun rangaistuksia mitataan rikollisten eduksi. Räikeimmissä tapauksissa on syynä alennuksiin ollut se, että lapsi ei ole ilmaissut vastustavansa tapahtuvaa raiskausta. Onko kaikki kunnossa?
Onko kaikki kunnossa, kun suuri joukko lapsia joutuu päivittäin, vuodesta toiseen, elämään alkoholisti- ja narkkiperheissä altistumassa yhdyskuntapudokkaiden vanhempiensa huonoille vaikutteille? Ei ole kaikki kunnossa.
Tuossa edellä on mainittuna vain muutamia esimerkkejä, joiden kuitenkin toivon herättävän ihmisiä ajattelemaan, että tässä maassa on oikeasti vielä paljon tekemistä lasten oikeuksien puolustamiseksi.
On tietysti totta, että suurimmalla osalla perheistä menee erittäin hyvin, hyvin, tai vähintään kohtuullisesti. Siitä voimme toki olla tyytyväisiä, mutta hypetykseen ei varaa ole. On puhuttu perhepaketista. Tekopyhää. On turhaa puhua paketista. On aika puhua ihmisistä, jotka tarvitsevat apua. On oikeasti aika toimia hurskaiden puheiden sijaan.
Ai niin, oikeudenmukaista Lasten oikeuksien päivää!
